5 Comments

1. A-P
   Posted 20.06.2010 at 17:32 | Permalink

   Sain nyt vihdoin (noin vuoden yrityksen jälkeen) katsottua tämän videon. Paljon hyviä ajatuksia, en vakuuttunut videon utopia osiosta.

   Mielestäni liikkeen käsitys siitä kuinka ihmisten arvot ja tavoitteet muodostuvat, mikä tekee jostain olennaista ja mikä on koulutuksen ja arvojen välinen suhde eivät olleet uskottavia. Pidin sitä toki uskottavampana kuin nykyistä vallitsevaa käsitystä ihmisluonnosta ja vallitsevaa “joka keittiön”-arvoteoriaa, mutta – yhtä kaikki – edelleen epäuskottavana. Tämän seurauksena liikkeen käsitys esim. hengellisyydestä on ajastaan jäänyt – ainakin siis tuo webbisivuilta löytyvä.

   Konkreettisemmin: En usko, että koulutus voi koskaan olla arvojen ensisijainen lähde vaan enintään arvojen syntymistä edesauttava ja sitä ohjaava elementti. Mikä sitten todella tuotaa arvoja on hengeellisyys (Kierkegaard), antagonismi (de Sade; vastoin vallitsevaa tulkintaa en pidä de Sade egoismin vaan antagonismin puolesta puhujana), kieli (Wittgenstein + suuri osa modernista mannermaisesta filosofisat) ja pelit/leikit (Suits).

   Erityisesti Suitsin käsitys siitä, mitä ihmiset haluavat tehdä utopiassa (teoksessa Grasshopper) on validia kritiikki Videon käsitykselle.

   Yhteenvetona: Kiinnostava, uskottava siltä osin kuin pitäytyy faktoissa, mutta kaikki utopian maalaillut eivät vakuuttaneet.

   T.A-P

2. Tiitu
   Posted 20.06.2010 at 21:01 | Permalink

   Jee, kiitos analyysistä. Mä en sitä ole niin syvällisesti ajatellut.

   Minusta siinä on vain hyvin kritisoitu nykyistä pyrkimystä jatkuvaan talouskasvuun (kun ei sitä pidemmän päälle kestä ympäristö eikä ihmiset). Ja se, miten persesstä se on, että tällä hetkellä taloudelliset voitot aina yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan.

3. A-P
   Posted 21.06.2010 at 00:25 | Permalink

   Juups. Tuo “raha-ismin” kritiikki oli kyllä ehdottomasti vahvin osa videota. Ja noin muutenkin video oli varsin hyvää propagandaa.

   Lisään muuten tuohon arvoja tuottavien mekanismien listaan “teknologian”. Pääsi jotekin unohtumaan, vaikka sen olisi pitänyt olla listassa ensimmäisenä. Jatkan anyysiäni hieman:

   Etenkin Zeitgeist Addendumissa paistoi aika selvästi kritiikitön teknologia determinismi. Teknologia determinismi on karkeasti ottaen ajattelutapa, jossa teknologisesti mahdollinen määrittää sitä, mitä halutaan ja miten asioita ylipäänsä arvioidaan (l. teknologia determinoi ajattelua). Tämän seurauksena maailmaa aletaan havainnoidaan (aina vaan enemmän ja enemmän) olennaisesti resurssipoolina. Kysymys siitä “mikä on minulle tärkeää ja merkityksellistä” saa muodon “mikä on paras mahdollinen tapa hyödyntää käytettävissä olevia resursseja”.

   Teknologia determinismi näkee siis parhaan käytettävissä olevan tavan hyödyntää resurssit automaattisesti tärkeänä ja merkityksellisenä, ja päin vastoin tärkeä ja merkitykselinen on automaattisesti myös paras käytettävissä oleva tapa hyödyntää käytettävissä olevia resursseja. (Analyysi teknologia determinismistä taitaa olla alunperin Heideggeriltä; termi “teknologia determinismi” käsittääkseni ei ole.)

   En sano, että teknologia determinismi olisi paha asia – sen enempää kuin hyväkään. Se on kaikessa yksi tapa monien muiden joukossa mouodostaa arvoja. Monissa asioissa teknologia determinismi on täysin järkeenkäyvä, konsistentti ja looginen ajattelutapa. Kuitenkin joissain asioissa (kuten uskonnon analyysissä) se missaa pahasti koko pointin.

   Kannataa olla tarkkana, mihin kysymykseen Zeitgeist-liike vastaa ja miten: Se ei oikeastaan vastaa kysymykseen “mikä on tärkeää ja merkityksellistä” – vaikka vihjaileekin vastaavansa – vaan kysymykseen “mikä on paras tapa käyttää käytettävissä oleva resurssit”. Liike tosiasiassa jättää kysymyksen arvoista avoimeksi. Tämä ei mitenkään laske sen älyllistä viihdyttävyyttä.

   Vielä selvemmin: Argumentti, että nykyinen rahajärjestelmä on kaikkea muuta kuin optimaalinen tapa käyttää resursseja, vaikuttaa pätevältä. Argumentti, että rahaan perustuvasta yhteiskuntajärestelmästä tulisi luopua, koska se ei ole optimaalinen tapa käyttää resursseja, ei seuraa loogisesti edellisestä.

   En ole täysin vakuuttunut tulisiko teknologia deterministinen vaatimus optimaalisesta resurssien käytöstä ottaa yhteiskunta järjestyksen määrittävänä ydinelementtiksi. Epäilemättä sen tulisi olla keskeinen elementti, mutta utopia, jossa se on ydinelementti, on kyllä minusta jo lähtökohdiltaan vääristynyt ja epäuskottava.

   T.A-P

4. Telson
   Posted 17.08.2010 at 15:24 | Permalink

   http://koti.phnet.fi/petripaavola/zeitgeist_elokuva.html

   Tuolla sivulla on mielenkiintoinen kirjoitus, jossa on aika vahvasti kumottu Zeitgeist elokuvan väitteet Raamatusta.

5. MinäZ
   Posted 21.10.2010 at 10:59 | Permalink

   … Mutta Zeitgeist-liikkeellä ei ole mitään tekemistä uskonnon ja myyttien kanssa. Se mitä ensimmäisen zeitgeist-elokuvan alussa puhutaan uskonnoista, kritisoi ihmisen tapaa pitää myyttejä ja instituutioita yllä.

   Suuri osa Z-liikkeeseen kohdistuvasta kritiikistä liittyy juuri uskonnonvastaisuuteen. Todellisuudessa Z-liike ei pidä uskoa kovinkaan oleellisena asiana toimintansa kannalta. Tämä väärä kuva on muodostunut internetin keskustelupalstoilla ja sen ovat saaneet liikkeelle ihmiset, jotka pitävät uskoaan ainoana tärkeänä asiana maailmassa.

   Z-liike ei halua pilkata Jumalaanne, vaan yrittää parantaa tätä todellista maailmaa.