Lipallinen Costo-tyylinen hattu

Syksyllä innostuin tekemään Costo-tyylisiä hattuja. Minulla on iso pää, pyöreä naama ja matala otsa. Oikeat Costo-hatut eivät sovi minulle ollenkaan, sillä hatussa pitää olla päälaella hieman enemmän volyymia, jotta se näyttäisi päässäni hyvältä.

Hankin sitten Craftsy.comista Newsboy-hatun kaavan. En tiedä tulostinko kaavan väärin, kun ensin tuli ihan liian iso, mutta siitä sitten modailin omaan päähäni sopivaksi kaavan koon. Olen tehnyt näitä itselleni parissakin värissä ja muutaman myös lahjaksi. Päällyskangas on Eurokankaan Vilma-kangasta ja vuorena on ihan puuvillaa. Jälkeenpäin ajattelin, että tästä tulisi loistava ja lämmin talvihattu, jos korvaisi puuvillavuoren mikrofleecellä. Olisi helpompi ommellakin, mutta microfleece joustaa. Pitää ehkä jossain vaiheessa kokeilla. Lippa suojaa kivasti sateessa, ettei ripsivärit leviä.

Kuvassa tummansininen hattu viininpunaisella tupsulla. Hieman väljempi liila versio. 

Elämäni ensimmäinen vaate venymättömästä kankaasta

Tein viime keväänä Craftsyn.comin ”Learn to sew a shift dress” -kurssin avulla elämäni ensimmäisen mekon venymättömästä kankaasta. Voin suositella tuota kurssia muillekin, jos ei ole ennen tehnyt vaatteita venymättömistä kankaista. Mekon teko ohjeistettiin videolla vaihe vaiheelta.

Kangas oli aika tuollaista tönkköä. Eipä ole tullut käytettyä tätä mekkoa…taisin pistää sen jo kirpparin laariin. Ehkä joskus uskallan kokeilla uudestaan vähän vähemmän tönköllä kankaalla. En muista olinko postannut tämän aiemmin, mutta vuoden 2016 postaukset hukkuivat, joten tässä tulee.

Tyynynpäällinen koristetyynyyn vetoketjulla – helppo ompeluohje

Olen vältellyt kaikkea ompelutöitä, joissa on vetoketju. Nyt olen kuitenkin tehnyt neljä tyynynpäällistä vetoketjulla. Tässä kuvalliset ohjeet (itselleni muistiin). Ostin 50x50cm koristetyynyjä, jotka eivät sopineetkaan meidän kirjavaan päiväpeittoon, joten ostin kankaat ja tein itse sopivamman väriset päälliset. Käytin tässä 45 cm mittaista vetketjua. Ja ei muuten kannata pilata kankaita liian kovalla linkouksella niin kuin minä. Nuo kestorypyt eivät oikene silittämälläkään. Tyynyn koko on 50×50 cm, joten leikataan kankaasta kaksi 50x50cm kokoista neliön muotoista palaista. Saumavaroja ei jätetä, koska on parempi, että päällinen on mielummin vähän napakka kuin löysä.

Sitten laitetaan kappaleet päällekkäin oikeat puolet vastakkain. Päätä mille sivulle tulee vetkeju ja ompele kappaleita reunasta kiinni toisiinsa molemmista päistä noin 3-4 cm matkalta noin sentin saumavaralla. Siis jotenkin näin:

Levitä sitten sauma auki ja ompele ne koko sivun mittaiselta matkalta taitteelle. Katso kuvat alla.

Alla olevassa kuvassa saumat on ommeltu auki eli kiinnitetty ompeleella taitteelle nurjalle puolelle.

Asetetaan vetoketju ”reiän päälle” nurinpäin.

Ommellaan vetjuketju kiinni kankaaseen ympäri. Vetoketjua voi aina sulkea ja avata tarpeen mukaan pitämällä neulan alhaalla, mutta nostamalla paininjalkaa.

Päissä ommellaan vetoketjun päädyn yli. Käännös on helpoin tehdä nostamalla paininjalan ylos ja pitämällä neulan alhaalla sen aikaa, kun kangas käännetään. Aseta vetoketjun päädyt mahdollisimman kohdakkain. (lisäys: Sain vinkin, että vetoketjun yli kannattaa ajaa useamman kerran edestakaisin, jotta tulee vahva).

Alla olevassa kuvassa vetoketju on ommeltu kiinni kankaaseen reiän kohdalle ompelemmalla vetoketjun ympäri.

Seuraavaksi erittäin tärkeä vaihe, jota ei saa unohtaa! Nimittän avaa vetoketju!! Laita sitten päällisen kankaat oikeat puolet vastakkain ja ompele loput kolme sivua yhteen noin sentin saumavaroilla. (Sain vinkin, että kulmia kannattaa ihan aavistuksen pyöristää.) Kannattaa käyttää suoraa vahvempaa ompeletta, tehdä kaksi ompeletta tässä tai ommella saumurilla, että tyynystä tulee vähän vahvempi. Tässä alla kuva valmiista vielä oikeinpäin kääntämättömästä tyynynpäällisestä.

Käännä sitten vetoketjun aukosta tyynynpäällinen oikein päin ja pujota tyyny sen sisään ja sulje vetoketju. Voilà!

Laskosmekko – hienoin ompelukseni ikinä

Sain äsken valmiiksi ehkä hienoimman ompelukseni ikinä!

 

Tein Tia Knightin harmaasta Ponte-kankaasta mekon, jossa on laskostettu helma. Nipinnapin sain yhden metrin kangasta riittämään, joten mekolle tuli hintaa 5 puntaa (+pikkusen postareita, tilasin kyllä muitakin kankaitakin silloin). Yläosa on tehty näin (paitsi, että vyötärön väljyysvara on -6 cm eikä +2 cm, mitä käytän, jos teen paitaa).

Muut ohjeet tässä:

Alasosan kaavan kopioin yhdestä ihanasta Vilan mekosta. Kieli keskellä suuta mittailin noita laskosten kokoja ja paikkoja. Kiinnitin laskokset ompelemalla nuppineulauksen jälkeen siksakilla ihan helman yläreunasta. Sitten kiinnitin yläosan ja alaosan toisiinsa siksakilla (koska en uskaltanut saumurilla ommella, koska pelkäsin, että jos jotain menee pieleen, niin se on hankalampi korjata). Ja sitten kun mekko näytti ok:lta, niin ompelin sen sauman vielä saumurilla. Ja sitten vielä kaiken päälle kiinnitin pikkuisen venytetyn Framilon-nauhan sinne saumurisaumaan, jotta mekko varmasti menee vyötärön kohdalta ihan vartalon myötäisesti.

Joudun tekemään näitä ehkä miljoonassa eri värissä. Ja joudun alkaa käyttää ehkä mekkoja töissä. Työkaverit ihmettelee sitten, että olenko johonkin juhliin menossa. 50 cm helman pituudella mekko on ehkä vähän ”tyttömäisen lyhyt”. Siitä tulisi vähän ”arvokkaamman oloinen”, jos helmaan lisäisi pikkuisen pituutta.

 

T-paidan teko-ohjeet aloittelijalle

Joka kysyi FB:n Ompeluelämää-ryhmässä ohjeita t-paidan tekoon aloittelijalle. Kopioin tähän saman vastauksen, mitä vastasin hänellekin. Muistan, kun itse en ollut pahemmin ommellut, mutta halusin ommella paidan. Nyt muutaman vuoden jälkeen, kun tiedän kaiken mitä tiedän, olisin hyötynyt eniten seuraavista ohjeista:

  • Tilaa Ottobren sivuilta ”Creative Workshop 303 – Naisten parhaat topit” -kaava
  • Osta elastaanitrikoota kangaskaupasta, esimerkiksi sellaista, jossa on 95% puuvillaa ja 5% elastaania. Kaavasta löydät tiedon kuinka paljon kangasta tarvitset, kun olet valinnut oman kokosi mittojen perusteella.
  • Osta kankaan väriin sopivaa resorikangasta
  • Pese kangas vähintään 40 asteessa ja resori 60 asteessa. Jos käytät ruivausrumpua, niin rummuta kangas siellä.
  • Leikkaa kankaat ja muista saumavarat
  • Katso paidan kokoamisohje Tosimummon blogista resorin ompelua lukuunottamatta
  • Katso resorin ompeluohje Ruttunutun blogista kohdasta ”No toinen tapa, jolla saumurinommel ei näy kanttauksen alta nurjalla, on tietysti se ettei käytetä saumuria…”

Tekisin itse elämäni ensimmäisen paidan ilman mitään kaavamuokkauksia, mutta sitten jos kroppa on kovasti erimallinen kuin kokotaulukoissa ja on tosiaan tarve muokata, niin helpointa on valita rinnan tai hartian kohdalta kuta kuinkin parhaiten sopiva kaava ja sitten Linnean MIW:n ohjeilla voi tarvittaessa muokata vyötärön ja lantion kohdalta leveyksiä tuohon Workshopin kaavaan. Minä olen itselleni räätälöimääni t-paitakaavaan lisännyt myös rinnanalusen ja navankohdan korkeudet ja mitannut nämä leveydet vyötärön ja lantion lisäksi haluamillani väljyysvaroilla.

Mutta minusta ensimmäinen asia on ylipäätään saada t-paita kokoon, kun siinäkin on ihan tarpeeksi hommaa ja opettelua varsinkin resorien laitossa ja kaksoineulan käytössä. Kaavoja ehtii sitten myöhemmin muokkailla. Lastenvaatteilla ja kierrätyskankailla (esim. käyttää oman vanhan t-paidan kankaat lapsen t-paitaan) on siinä mielessä hyvä aloittaa, että ei mene niin paljoa rahaa hukkaan, jos menee ihan pieleen. Ja toiseksi ihan pienet lapset eivät ole niin kriittisiä kuin mitä itse olen sen suhteen, että onko saumat suorassa malli hyvä ja resorit nätisti.

T-paita ja t-paita

Päivitetty 13.7.2014 -> Katso postauksen lopusta

Hankin joku aika sitten Linnelin Make It Work -kaavan eli siinä on ns. paidan ”pohjakaava” ja sitten omien mittojen mukaan kaavaa muokkaillaan.

Hihojen ja olan kanssa oli kauhea säätö ja lopulta meni hermo ja luovutin. Hartia-kainalo-hiha-osan kaavan otin suoraan Ottobre Designin Creative Workshop 303 -kaavasta koossa joka vastasi rinnanympärysmittaani ja heti tuli just hyvä ja käsivarrenympärysmittakin oli sopiva…koko 42, OMG! Mä olen luullut olevani kokoa 38-40.

Linnelin ohjeiden mukaisesti sitten mittasin rinnan leveimmän kohdan, rinnan aluksen, vyötärön kapeimman kohdan, lantion leveimmän kohdan ja halutun paidan pituuden korkeudet (matkan hartiasaumasta) ja piirsin vaakasuorat viivat kaavaan näille korkeuksille. Koeversion jälkeen päätin lisätä myös navan korkeuden, kun tuota mahaa vähän on, niin tulisi sekin sitten huomioitua kaavaa räätälöidessä itselle sopivaksi.

Nämä ympärysmitat sitten kirjasin ylös ja aloin pähkäillä väljyysvaroja. Päädyin lopulta seuraaviin väljyysvaroihin:

  • Rinnanympärys – 4 cm
  • Rinnanaluksen ympärys – 6 cm (tykkään että paidat ovat rinnan alta napakoita…siksi ostan varmaan aina liian pieniä trikoopaitoja, jotka sitten on liian tiukkoja hartioista, kainalosta ja mahasta…)
  • Vyötärönympärys + 1 cm
  • Napa + 3 cm
  • Lantionympärys + 2 cm

Sitten lasketaan uudet mitat näistä ja jaetaan mitat neljällä ja merkataan apupisteet tälle etäisyydelle etu- ja takakappaleiden keskitaitteista oikeille korkeuksille niille vaakaviivoille. Linnelin blogista löytyy tarkemmat selitykset.

Lopputulokseen olen harvinaisen tyytyväinen! Harkitsen vielä vyötärönympäryksen ja navan väljyysvarojen suurentamista, sillä vyötärön ja navan välimaastosta paita saisi ehkä olla pikkusen väljelmpi, mutta en ole ihan varma. Pitää kokeilla seuraavaan versioon.

Ja tältä se näyttää: (eka kuva yllä)

 

Ei vaineskaan! Vitsi vitsi!!! Itse asiassa tuo t-paita on minusta ihan kamalan mallinen ja ostin sen kirppikseltä parilla eurolla sitä varten, että voin palastella sitä kaavakokeiluja varten.

Oikeasti lopputulos näyttää tältä: (Huomatkaa duck-face-pose ja superihana kangas, jonka löysin Savonlinnan Eurokankaan palalaarista!!)

 

(toka kuva yllä)

Kokeilin muuten ensimmäistä kertaa nelinkertaista kanttausta tuohon pääntiehen ja en tykännyt. Olkoon nyt tuossa, mutta kolminkertaisella mennään jatkossa.

13.7.2014:

Tein sitten vielä uuden version niin, että kasvatin vyötärön ja navan väljyysvaroja. Uudessa versiossa väljyysvarat näin ja nämä saa jäädä ainakin toistaiseksi:

  • Rinnanympärys – 4 cm
  • Rinnanaluksen ympärys – 6 cm
  • Vyötärönympärys + 2 cm
  • Napa + 6 cm (!!) (PÄIVITYS 13.9. – Muutin napakohtaan kuitenkin +4)
  • Lantionympärys + 2 cm

Tältä se näyttää! Harmitti, kun kuosin epäjatkuvuuskohta sattui epähuomiossa etukappaleen keskelle. Kuvaa ottaessa oli pääntie, helmat ja hihat vielä huolittelematta.

pilvipaita

 

Craftsyn trikookurssin tissis

Craftsy.comin trikookurssin (“Sewing with Knits”) viimeinen työ oli ”Surplice dress” eli vapaasti suomennettuna tissismekko. Löysin ihanaa kangasta Eurokankaan palalaarista ja en ollut ihan varma riittäisikö se mekkoon. No eipä riittänyt. Nipinnapin riitti edes paitaan ja paitakin on mahan kohdalta todella tiukka, koska kangasta ei yksinkertaisesti ollut enempää. Toisaalta se ei haittaa, koska kangas on melko napakkaa ja se tukee minun pömppövatsaa kun mikäkin kureliivi. Tein M-koon.

Näkyykö tissivako?

Tässä itselleni ja hieman muillekin muistiinpanoja tälläisen tissispaidan tekemiseen (tietenkin sen voi tehdä hyvin monella tapaa ja saada ihan yhtä hyvän lopputuloksen tai jopa paremman):

  • Ensin ommellaan olkasaumat kiinni oikeat puolet vastakkain tietty
  • Sitten ommellaan kaula-aukkoon kankaan nurjan puolen reunaan Framilon-nauhaa kolmipistesiksakilla, Framilonia ei venytetä. Taitetaan reuna nurjalle puolelle niin, että Framilon jää sinne taitteen sisään ja ommellaan kaksoisneulalla reunan taite kiinni.
  • Tehdään molempien rintojen kohdalle/alle kaavan merkkien väliin rypytykset etuyläkappaleisiin alareunaan. Rypytykset tehdään langalla rypyttäen niin, että rypytyksen jälkeen merkkien välinen matka on tässä kaavassa enää noin 9 cm.
  • Vasen ja oikea etukappale menevät keskellä päällekäin, ommellaan ne ihan alareunasta (vaakasuoraan) kiinni toisiinsa, niin että keskimerkit tulevat kohdakkain.
  • Ommellaan hihat kiinni (tässä kaavassa hihan tuplamerkit piti tulla takakappaletta kohti ja yksittäiset merkit etukappaletta kohti). Hihat voi jättää myös kokonaan pois, jolloin kädentiet tehdään samalla tavalla kuin pääntie eli ensin Framilon ja sitten tuplatikkaus käänteen päälle.
  • Ommellaan erikseen yläosan sivusaumat kiinni ja sitten alaosan sivusaumat kiinni. Ommellaan sitten ylä- ja alakappaleet kiinni toisiinsa ompelukoneen jousto-ompeleella (kaksi eteen yksi taakse -ommel). Nimenomaan siis ompelukoneen jousto-ompeleella eikä saumurilla, koska ainakin oman kokemukseni mukaan saumuri kasaa nuo rypytykset toiseen reunaan tai pilaa ne muuten vaan ja siksi, että tuohon saumavaraan ommellaan haluttaessa Framilon, katso seuraava kohta.
  • Tässä vaiheessa paitaa/mekkoa kannattaa sovittaa ja jos haluaa, niin tuohon rintojen alle tulevan sauman saumavaraan voidaan koko vartalon ympäri ommella Framilon-nauha sitä hieman venyttäen. Framilon-nauha ommellaan kolmipistesiksakilla alaosan (helmapalan) kankaaseen kiinni sinne saumavaraan siis.

Tällä tavalla kurssin ohjaaja neuvoi mekon/paidan tekemään. Varmaan sivusaumat voisi ommella kiinni vasta sitten, kun on laittanut ylä- ja alaosat toisiinsa kiinni. Tosin tällöin Framilon olisi hankalampi laittaa saumavaroihin sivusaumojen kohdalta. Silloin Framilon kannattaisikin varmaan laittaa kiinni alakappaleiden yläreunoihin ennen kuin niitä ommellaan kiinni yläosaan. En oikein tiedä onko sillä merkitystä. Ainakin sitten ehkä kannattaa tehdä tällä toisella tavalla, jos haluaa tehdä leveämmän alakappaleen ja laittaa siihen alakappaleidenkin yläosaan rypytyksiä.

Tykkään tästä paidasta itse asiassa ihan tosi paljon. Tämä on ehkä hienoin itselleni tekemä vaate, mitä olen saanut aikaiseksi. Craftsyn kaavaa voin todella suositella. Tulen käyttämään sitä varmasti jatkossakin ja pitää kokeilla tehdä mekkoversiota samalla kaavalla. Craftsyn trikookurssi on nyt sitten suoritettu. Housut ja v-aukkoinen t-paita jäi tekemättä, koska v-aukkoisia t-paitoja en käytä ja housujen teko ei nyt nappaa…ehkä joskus myöhemmin, kurssivideot ja matskut jäävät käyttööni.

Kurssi oli mielestäni oikein hyvä ja sain varmuutta ompeluun ja opin joitain jippojakin ja lisäksi tietty sain nuo viiden eri vaatteen kaavat (fleecehuppari, o-aukkoinen t-paita, v-aukkoinen t-paita, housut ja tämä tissismekko/-paita). Voin siis todella suositella kurssia. Mainitsen vielä, että kurssilla opettaja käyttää pelkkää ompelukonetta, mutta itse käytin saumuria. Kurssin suorittamiseen ei kuitenkaan siis tarvita saumuria.

Linkki aiempaan postaukseeni Craftsyn kurssista

Craftsyn trikookurssin tuotoksia

Ostin itselleni Craftsy.comista trikoo-ompelu-online-kurssin (”Sewing with Knits”), jossa ommellaan viisi eri trikoovaatetta. Kurssilta saa vaatteiden kaavat. Olen nyt tehnyt kaksi vaatetta valmiiksi. Kurssilla neuvottiin tähän mennessä uutena asiana minulle mm. saumojen suuntia. Opettaja tekee kaikki vaatteet pelkällä ompelukoneella, mutta itse käytin saumuria.

Fleece-huppari

kuva(24)

Kiva perushupparikaava, jossa ihana iso huppu. Pidensin vähän helmaa ja laitoin resorit helmaan ja hihansuihin. Koko on jenkkikoko M.

Scoop neck t-shirt eli pyöreäkaula-aukkoinen perus t-paita

kuva(23)

Tein tämän siis Hertta-trikoosta mustilla resoreilla, koko on jenkkikoko M.

Huppari, jota tein vuoden

Joskus vajaa vuosi sitten hankin ruskeaa joustofroteeta hupparia varten. Olen ehkä 15 vuotta haaveillut ruskeasta froteisesta hupparista sellaista koskaan kaupasta löytämättä. En nykyään edes ikinä käytä huppareita, mutta haaveilen siitä silti. Päätin siis tehdä itse, mutta ajattelin, että en osaa. Kankaat sitten leikkasin viime kevättalvella Joka tyypin kaavakirja 1 -kaavoilla, mutta en uskaltanut alkaa ompelemaan, kun tuntui, etten osaisi.

Nyt syksyllä sitten päätin, että nyt minä sen ompelen meni syteen taikka saveen. Aika pitkään tätä on ommeltukin. Enkä tietenkään tajunnut, että sitä Unisex-huppari kaavaa muokata, joten hihat ja koko huppari oli tosi iso. Lyhensin sitten hihat ja vetoketjunkin jouduin tekemään pari kertaa, kun ensimmäisellä kerralla en tajunnut laittaa tukikangasta (sitä ei kirjassa muuten neuvottu!!) ja kangashan venyi vetoketjun alla ja pönkötti sitten. Olisi näköjään pitänyt muuten laittaa tukikangasta tuohon alhaalle resoriinkin vetoketjun kohdalle, kun se on nyt venynyt tuolta alhaalta.

En voi sanoa, että olisin tähän kauhean tyytyväinen, mutta sainpa hupparin tehtyä. Taidan tehdä muutamat seuraavat hupparit lapsille, ne eivät ole niin nirsoja. Ehkä hankin uudet kankaat ja istuvamman kaavan ja kiikutan ompelijalle, jos löytyisi joku hyvä ja edullinen tai sitten en. No, tältä se nyt kuitenkin näyttää. Tätä en jaksa enää korjailla. Ehkä pidän tätä jonkin aikaa muistona kaapissa ja jonain päivänä kierrätän kankaat lasten vaatteisiin.

 

Langat pitäisi vielä päätellä.