Luonnonkosmetiikan meikkivoiteen metsästys osa 3: Boho Compact Foundation

Seuraavana testissä Bohon Compact Foundation vaaleimmassa 01 sävyssä. Ja tältä se näyttää, vieläpä vain noin tunti levityksen jälkeen (poskipunaa olisi ehkä voinut laittaa vähän hillitymmin):

Voihan mössö…minulla on iho tosi hyvässä kunnossa tällä hetkellä ja silti meikkivoide missä mössääntyy ihon pinnalla ja missä taas korostaa ilmejuonteita tai kuivia kohtia (esim. nenänpielessä, missä en edes huomannut olevan kuivia kohtia kunnes tämän levitin.

Monet ovat tykänneet tästä meikkivoiteesta kovasti ja harmittaa, että tämä ei minun iholla niin hyvin toimi. Tuon mössöytymisen, juonteiden ja kuivien kohtien korostumisen lisäksi vaalein sävy on minulle vähän liiankin vaalea. Jos sävy olisi vähän tummempi, niin ”kasaantumista” ei ehkä niin hyvin huomaisikaan. 2-sävy taas on kuitenkin minulle varmasti taas liian tumma. Meikkivoide on mielestäni semipeittävä.

Kaikesta huolimatta tulee tätäkin varmaan käyteltyä joskus. Tämä näytti ok:lta, kun levitin päälle Inikan meikkipuuterin. Inikasta kerron myöhemmin.

Olisin halunnut testata ja esitellä myös Kjaer Weissin meikkivoiteen, mutta näin jo käteen watchailemalla, että vaalein sävy on liian vaalea, toisiksi vaalein liian punakka ja kolmanneksi vaalein olikin minulle jo liian tummankeltainen, harmi. Sitä meikkivoidettahan on kovasti monet kehuneet. Ehkä sitä vaaleinta sekä keltaista sävyä voisi joskus testata, jos löytyy testeri jostain muualta, kuin kaupan hyllyn testereistä, joita kaikki ovat käyneet sormilla sörkkimässä.

Luonnonkosmetiikan meikkivoiteen metsästys osa 1: Boho – Fluid and Green -meikkivoide

Siirryin pari vuotta sitten Lily Lolon mineraalimeikkivoiteesta Estee Lauderin Double Wear -meikkivoiteen käyttäjäksi. Kyllästyin sotkeviin ja pöllyäviin jauhemeikkeihin. Double Wearissa käytän talvella sävyä 1N2 (Ecru) ja kesällä 1W2 (Sand).

Vaadin meikkivoiteelta paljon. Meikkivoiteen pitää sulautua pintakuivaan ihoon jättämättä rosoista pintaa, se ei saa rasvoittua liikaa päivän mittaan, sen pitää peittää ihohuokoiset ja punaisuudet, oltava tarpeeksi vaalea ja mielellään vielä luonnollisen heleä. Aika paljon vaadittu siis. Double Wear on täyttänyt nämä vaatimukset. 

Käyttäisin kuitenkin mielelläni ainakin arkimeikissä luonnonkosmetiikan meikkivoidetta Double Wearin sijaan, jos vaan löytäisin tarpeeksi hyvän. Googletellessani huomasin, että ihan parin viime vuoden aikana onkin tullut lupaavia luonnonkosmetiikan meikkivoiteita.

Ensimmäisenä testissä mm. Ruohonjuuressa myytävä Bohon Fluid and Green -meikkivoiteen sävyssä 01.

Ja tältä se näyttää minun naamassa:

Sävyt – metsään meni!

Fiksumpi olisi watchaillut kädenselkään sitä 02-sävyäkin. Googletellessani nimittäin huomasin Hyvinvoinnin.fi:n loistavat kuvat Bohon eri ihotuotteista. Ja kuten tuolla ihan alimmasta kuvasta näkyy, voih, 01-sävy on todellakin oranssi verrattuna heidän kuvassaan jopa vaaleammalta näyttämään keltapohjaiseen 02-sävyyn.

Suosin aina keltapohjaisia sävyjä punapohjaisten sijaan. Kävin vielä kaupassa testailemassa noita ja totesin, että 02-sävy on minun talvi-iholle liian tumma, mutta kesällä itseruskettavaa käyttäessäni voisi toimia hyvin. Aiemmassa kuvassa sävy ei näytä niin oranssilta kuin peilistä. Tässä toinen kuva, jossa punakkuus ja oranssisuus näkyy paremmin:

Koostumus – melko lupaava

Koostumus vaikuttaa hyvältä! Levitin meikkivoiteen sormilla ja vähän se tuntui välillä jämähtävän. Ehkä paremman lopputuloksen olisi saanut sienellä. En koe, että tarvitsisin tähän päälle puuteria. Peittävyys vaikutti olevan riittävä. Ylemmässä kuvassani näkyvästä heleydestä on kiittäminen tosin ehkä enempi Laveran So Fresh -poskipunaa (sävy Columbine Pink) kuin tuota meikkivoidetta. Heleydestä on vaikea sanoa, kun iho näyttää minusta hieman oranssilta. Voide kesti melko hyvin naamassa. Illemmalla huomasin, että se oli vähän mennyt kasaan nenän päältä ja ihohuokoset näkyivät enemmän kuin aamulla, mutta yllätyin pysyvyydestä ja siitä että iho ei lähtenyt päivänäkään mittaan paljoa rasvoittumaan,

Hämmentävää on se, että esim. Ruohonjuuren sivuilla inci-listassa on heti veden jälkeen titanium dioxide, kun taas minun purkissani se on vain inci-listan lopussa ”may contain” -osiossa. Tsekkasin Bohon omilta sivuilta ja siellä TD on oli listan kärjessä. Outoa.