Comments on: Statuspäivittäjätyypit – tunnistatko kaverisi, entä itsesi?

By: Julia

Julia — Fri, 21 Aug 2009 12:26:22 +0000

Heh, hauska postaus!

Aiheesta kirjoitteli myös CNN:
http://edition.cnn.com/2009/TECH/08/20/annoying.facebook.updaters/index.html

By: Petja Jäppinen

Petja Jäppinen — Thu, 20 Aug 2009 12:02:47 +0000

Katsohan tuo minun firmani sivulta.
http://www.doredo.net/index.php?option=com_content&view=article&id=93:kirjoittajat&catid=34:yhteisoellinen-media&Itemid=53

By: Maurelita

Maurelita — Mon, 20 Jul 2009 23:50:55 +0000

Hih, taidan sopia vähän jokaiseen kategoriaan – sen verran usein tulee naamakirjattua tekemisiä ja tunnelmia. Nyt tosin surffailuni kostautui ja älypuhelin simahti silkasta uupumuksesta joten luvassa on harvempia statuksia.

By: Tiitu

Tiitu — Wed, 15 Jul 2009 15:09:58 +0000

Hei, Susa hauskaa, että kommentoit!!

Itsekään en kauheasti mieti, että mitä statuspäivityksiä laitan, mutta joskus joudun toppuuttelemaan, etten päivittäisi FB-statusta liian usein, tai etten avautuisi liikaa.

Twitterissä tuli kommenttia, että pitäisi lisätä myös ryhmä “Koomikot”.

By: Susa

Susa — Wed, 15 Jul 2009 07:22:49 +0000

Kiva blogaus!

Olen monesta asiasta samaa mieltä ja osan statuksista (ja kavereista?) voi tosiaan tyypitellä helpostikin.

Listastasi puuttuivat status-kyylääjät. Ne, jotka eivät päivitä omaansa, mutta seuraavat kyllä tarkkaan muiden statuksia.

Ise kuulun niihin, joiden statukset vaihtelevat aika paljonkin. Se on ehkä pyrkimyksenikin. Haluan antaa elämästäni jollain tavalla tasapuolisen ja mahdollisimman rehellisen kuvan. Pidän myös niiden kavereiden statuksista, joissa näkyy elämän koko kirjo.

Toki on rehellisyyden nimissä sanottava, ettei elämäni nyt aina niin mielenkiintoista ja vaihtelevaa ole. Uusia aiheita ei siis löydy usein. Samoja asioita sitä työkseen tekee ja harrastaa, joten aika tasapaksua sitä oma elämä on.

Niinpä se elämän jännitys on haettava asenteesta ja näkökulmasta. Itselle tavanomaiseen ja tylsäänkin asiaan voi hakea uuden vinkkelin.

Usein kyse on myös ilmaisun värikkyydestä. Tapa sanoa jokin asia kertoo minusta enemmän kuin se, mitä sanon.

Itse en kauheasti pidä noista avautumis-statuksista. Varsinkaan jos avautumisella tarkoitetaan kännisekoilujen tai hyvin henkilökohtaisten asioiden tilittämistä. Minusta sellaiset asiat kerrotaan parhaille ystäville kasvotusten, ei internet-maailmassa. Tulkinnoille on ihan liikaa sijaa.

Pienet vastoinkäymiset sen sijaan ovat ihan ok, ne antavat kirjoittajastaan inhimillisen kuvan.

Minusta statuksissa ei saisi rakentaa itsestään kiiltokuvaa, mutta ei myöskään känniääliötä (tai sitten todellakin on sellainen). Verkostoissa kun tuppaa olemaan muitakin, kun ihan parhaita kavereita.

Oman statustelutapansa löytää kokeilemalla. Ei siis kannata ylianalysoida tai itsesensuroida.

Mukavia statuksia sekä IRL- että sosme-maailmassa!