Vaikka tiedän, että pitäisi hieman rajoittaa hankintoja, niin en voinut vastustaa kiusausta ja yön yli nukuttuani kävin tänään valitsemassa suosikkini minun vauvalle. Minusta tuo arfikkalainen tyttö oli niin hellyttävä saparoineen ja pienessä mekossa napa paljaana.

Joku oli kyllä sitä mieltä, että ostin tämän itselleni, enkä vauvalle…

Now Foodsin sheavoi

Jos ei ole koskaan ennen kokeillut sheavoita (=karitevoi), niin suosittelen kokeilemaan. Sillä saa ihan mahtavan pehmeän tuntuisen ihon. Käytän itse vartalovoiteena ja kasvoilla yövoiteena. Sheavoita voi käyttää myös kuiviin ja karheisiin hiustenlatvoihin. Tämä versio sheavoista on tuoksuton. Vaikka tämä on purkissa kiinteää, niin se on kuitenkin sen verran pehmeää, että purkista saa helposti otettua voita ja käsien välissä hieromalla se muuttuu nopeasti pehmeäksi, joten se on helppo levittää. Miinuksena, että tämä ei ole luomua ja vartalovoiteena käytettäessä kuluu tosi nopeasti. Sheavoi iHerbissä

Now Foodsin luomujojobaöljy

Jojobaöljy on tutkimusten mukaan kaikista lähinnä ihmisten ihon luontaisesti tuottamaan öljyä. Jojobaöljy toimii kuulemma sekä kuivan että rasvaisen ihon hoidossa ja sopii siis sekä ikääntyneelle iholle ehkäisemään ikääntymisen merkkejä että akneiholle. Kuivalle iholle se antaa lisäkosteutta. Akneiholle se taas toimii tavallaan homeopaattisesti, eli se huijaa ihoa luulemaan, että se on jo valmiiksi kovin rasvainen, jolloin parin viikon sisällä päivittäisessä (tai siis yöllisessä, en pistäisi meikin alle) käytössä iho ei enää itse muodosta niin paljon epäpuhtauksia aiheuttavaa talia ja rauhoittuu. Lisäksi tätä voi laittaa hiuksiin ja päänahkaan kosteuttamaan. Itse käytän tätä, niin että sotken muutaman tipan kämmenellä tätä yövoiteeseen ja lisäksi myös välillä hiustenlatvoihin. Tosi riittoisaa eli tästä riittää pitkäksi aikaa. Miinuksena, että tämä on pakattu läpinäkyvään muovipulloon, vaikka öljy säilyisi paremmin tummassa lasipullossa. Luomujojobaöljy iHerbissä

100% Cocoa Butter, Yellow Stick – Kaakaovoi

Yellow Stick – kaakaovoi on myös yksi iHerbin suosituimmista tuotteista mahtavan hintalaatusuhteensa ansiosta. Tuoksuu karkille ja helppo levittää suoraan tuosta putelista, joten ei tarvitse sotkea käsiä. Tätä voi käyttää huulirasvana, kuiville kantapäille, arville, raskausarpien hoitoon ja ehkäisyyn, vartalon kuiville ihoalueille, voi kokeilla laittaa hiustenlatvoihinkin. Itse käytän huulirasvana ja kantapäissä, mutta olen ostanut eri putelit eri käyttötarkoituksiin. Yksi puteli maksaa noin euron! Ei ole luomutuote, mutta on vain sitä itseään eli pelkkää kaakaovoita. Kaakaovoi iHerbissä

Nubian Heritacen African Black Soap – mustasaippua

En ole koskaan ollut erityisen innostunut palasaippuoista, enkä voinut käsittää, että miten ihmeessä tällainen saippuapala voi olla tuhansia ja tuhansia tuotteita myyvän iHerbin yksi suosituin tuote. Pakko oli tietenkin testata, että mikä tässä viehättää. Tämä ei ole pelkästään käsisaippua, vaikka se käsisaippuanakin toimii vaan erinomainen vartalo- ja myös kasvosaippua. Pidän todella saippuan tuoksusta ja minusta on hauskaa, että se on musta. Pesun jälkeen iholle jää jännä miellyttävä tunne, ei todellakaan kuivata ihoa. Tämän kehutaan auttavan myös epäpuhdasta akneihoa. Ymmärtääkseni tässä on mm. tuhkaa ja sheavoita. Meikitkin tuolla saa pestyä. Itse käytän kasvojen pesuun ja suihkusaippuana. African Black Soap iHerbissä

Crystal Deo -deodoranttikivi

Normideodoranteissa olevan alumiininhan epäillään aiheuttavan mm. rintasyöpää. Itselläni on joskus aiemminkin ollut tälläinen alumiiniton deoranttikivi, mutta en muista, että se olisi ollut kauhean luotettava. Luin iHerbistä tämän deodorantin käyttäjien kommentteja ja huomasin yhden tärkeän vinkin: Jotta hienhaju pysyy poissa pitää deodoranttia hinkata kainaloon 15-20 sekuntia, jotta mineraalisuolat erittyy siitä kunnolla, muuten dödö ei välttämättä pidä. Monet kehuivat, että tämä toimisi paremmin kuin miesten deodorantit. Niinpä päätin antaa deodoranttikiville vielä uuden mahdollisuuden. Matkakoko kun on erittäin edullinen, niin eipähän ainakaan mene paljoa rahaa hukkaan, jos tämä ei toimi. En ainakaan vielä ole itse huomannut, että tämä olisi pettänyt, tosin en uskalla täysin luottaa eli “tosi paikan tullen” laitan kyllä Rexonaa. Se on myös hyvä muistaa, että tämä on deodorantti eikä antiperspirantti eli tämä estää hienhajun, ei hikoilua. Testaamani luonnonkosmetiikan deodorantit haisevat yleensä melko voimakkaalle, usein aika pahalle. Tämä ei haise millekään. Crystal Deo matkakoko iHerbissä

Viestintäihmisen näkökulmasta on myös mielenkiintoista, että iHerb ei oikeastaan itse mainosta tai markkinoi itseään ollenkaan. Tieto iHerb-verkkokaupasta ja heidän myymistä eri tuotteista tapahtuu käytännössä suositusten kautta. Eli jos joku uusi tilaaja käyttää minun henkilökohtaista koodiani, niin saan itse sitten iHerbin tuotteista hieman alennusta. Aivan loistava markkinointitapa!! Tämä kyllä kannustaa kertomaan hyvistä löydöistä muillekin ja itse olen näistä tuotteista tosi innoissani. Itse tutkinkin kiinnostavia tuotteita joko hakemalla googlesta tai katsomalla iHerbistä muiden käyttäjien tuotteille jättämiä arviointeja.

Voisin alkuun kertoa, että itse en ole koskaan “saikutellut” ja lisäksi olen ainakin tähän ikään asti saanut “nauttia” niin hyvästä vastuskyvystä, että pikku nuhaa lukuunottamatta en pahemmin sairastele. Ja tuon kuumettoman pikkunuhan takia en yleensä ole pois töistä. Edellisessä työpaikassa taisin vajaan kahden vuoden aikana olla kaksi päivää töistä pois kuumeen takia. Ja nykyisessä työpaikassa en 2,5 vuoden aikana ole ollut kertaakaan pois, jos ei lasketa paria päivää alkuraskauden aikana, kun oksensin pari päivää lähes solkenaan. Ansaitsisin jopa mitalin moisesta sairaslomailumattomuudesta! Toisaalta rehellisesti sanottuna, suorastaan melkein kadehdin työkavereita, jotka aina kerran kuussa tai parissa ovat nuhakuumessa ja lepäilevät viikon kotona sängyssä katsellen leffoja ja juoden kuumaa viinimarjamehua.

En tiedä mistä se johtuu, mutta minulla ei koko työurani aikana ole missään työssä koskaan ollut mikään kiire. Yleensä päin vastoin eli välillä olen joutunut olemaan pitkiäkin aikoja jopa toimettomana. Se on erittäin tylsää ja jopa stressaavaa, päivät kuluvat todella hitaasti. Esimerkiksi ollessani töissä Ranskassa minulla saattoi olla parikin viikkoa sellaista, että ei ollut mitään tekemistä. Ja pomoni tiesi työtilanteeni, mutta se ei häntä kiinnostanut. Sellaisessa tilanteessa tulee kyllä mieleen, että kannattaisiko saikutella muutama päivä.

Minusta Jari Sarasvuon saikuttelu-kirjoituksessa on hyvin vahva taustaoletus siitä, että työpaikalla istuttu aika on yhtä kun työlle annettu panos. Harvempi meistä kuitenkaan on nykyään työssä tuotantolinjalla. Sarasvuo esimerkiksi kirjoittaa, että “riita tyttöystävän kanssa tai koiran kuolema ei ole sairaus”. Onko yritykselle siitä hyötyä, että ihminen, joka on niin poissa tolaltaan, että hänen kaikki energiansa menee itsensä koossa pitämiseen tulee töihin istumaan jaksamatta tai edes pystymättä keskittymään työhön. Kaikkien kannalta olisi todellakin parempi, että tällaisessa tilanteessa henkilö jää kotiin “saikuttelemaan”.

Tai onko se niin kauhean paha, jos työntekijä saikuttelee kauniin päivän, kun hän on ollut erittäin uupunut ja hänellä ei sinä päivänä ole juurikaan tekemistä ja pikkulomasta virkistyneenä jaksaa paahtaa seuraavana päivänä tuplateholla? Uupuneet ja stressaantuneet työntekijät saattavat käyttää saikuttelua myös loppuun palamisen ennalta ehkäisyyn. Eikö ole parempi, että työntekijä itse tunnistaa uupumuksensa ajoissa ja lepäilee silloin tällöin sen sijaan, että palaa loppuun, joutuu pitkälle sairaslomalle ja menettää mielenterveytensä ja ehkä jopa terveytensä. Tuleehan sekin yritykselle kalliiksi.

Taloudellisen tilanteen ollessa sellainen, mikä se on, joidenkin yritysten työntekijöillensä asettamien henkilökohtaisten tulostavoitteiden saavuttaminen voi olla erittäin vaikeaa ja tunnollinen ihminen kokee epäonnistuvansa ja stressaantuu, eikä jaksa. Esimiehestä riippuen joissain tilanteissa voi olla helpompi sanoa, että olin Ankkarockin jälkeen niin krapulassa, että en kyennyt töihin, kuin kertoa, että pelkään, että en pysty saavuttamaan tulostavoitteitani, koen olevani epäonnistunut työntekijä, en ole nukkunut kahteen yöhön, koska olen niin stressaantunut ja univajeen takia olen niin uupunut, etten pysty nyt keskittymään työhöni, josta stressaannun ja ahdistun entistä enemmän, koska minulla ihan hirveästi töitä, joita kukaan ei hoida sairaslomani aikana. Työntekijät kun eivät ole koneita vaan ihan vaan ihmisiä.

Sarasvuon saikuttelu-kirjotus hämmentää minua myös siinä mielessä, että en tunne ketään, jonka tietäisin saikuttelevan. Ennen vanhaan julkisella puolella ainakin sairaslomapäiväkiintiöpäivät pidettiin kuulemma joka kuukausi ja se oli ihan normaalia. Sen sijaan nykyään tiedän ja tunnen todella paljon ihmisiä, jotka ovat palaneet loppuun työssään ja joutuneet lyhemmälle tai pidemmälle hermolomalle joko ylisuuren työkuorman tai hankalan esimiehen (!) takia. Suurin osa tuntemistani ihmisistä on kiinnostunut työstään, ottaa vastuuta siitä ja pitää töidensä hyvin hoitamista kunnia-asiana. Jos uskoo työntekijöiden, varsinkin korkeasti koulutettujen liike-elämässä työskentelevien ihmisten saikuttelevan huvikseen, niin joko omassa asenteessa, työpaikan ilmapiirissä, työn organisoinnissa tai rekrytointiprosessi on jotain todella pahasti pielessä.

Sanotaan, että ihmiset käyttäytyvät usein oletusten mukaisesti. Sarasvuon ja muidenkin johtamis- ja esimiesasemassa toimivien olisi hyvä tutustua Teoria X:ään ja Teori Y:hyn. Teoria X:n mukaan työntekijät ovat laiskoja ja töitä vältteleviä ja pyrkivät laistamaan töistä aina kuin mahdollista. Teoria Y:n mukaan työntekijät ovat motivoituneita, itseohjautuvia ja itseään kontrolloivia. Miltä tuntuu ahkerasta ja motivoituneesta työntekijästä, jonka esimies tai johtaja olettaa tämän olevan työtävieroksuva laiskiainen ja syyttää tätä saikuttelusta. Siitä ei ainakaan seuraa motivaation kasvua ja saikuttelun vähenemistä, vaan päin vastoin.

Varmasti on olemassa myös sellaista saikuttelua, mistä Sarasvuo puhuu, mutta varmasti vähemmän kuin mitä hän kuvittelee. Korkeassa asemassa olevat johtajat saattavat myös elää hyvin erilaisessa maailmassa, kuin ns. rivityöntekijät. Heidän tienestinsä ovat moninkertaiset tavallisiin työntekijöihin verrattuna ja bonukset riippuvat siitä, paljonko yritys tekee tulosta. Siksi millään muulla ei olekaan mitään väliä, kunhan tehdään hyvää tulosta. Johtajat, joilla kiiluu vain omat bonukset silmissä saattavat pyrkiä hyvään tulokseen ja voittoihin hinnalla millä hyvänsä. Tällöin työntekijät usein nähdään pelkkinä pelinappuloina. Nuo tuhmat kurittomat lapset, jotka yrittävät lorvailla ja jotka irtisanotaan, jos voittoa ei tule tarpeeksi.

Johtajien olisi hyvä ajatella asioita enemmän myös työntekijän näkökulmasta. Työntekijän näkökulmasta, kun hän hoitaa työnsä niin tyydyttävästi, että häneen ollaan sen verran tyytyväisiä, että kukaan ei halua irtisanoa häntä, niin työpaikka pysyy ja kuukausipalkka juoksee. Miksi rehkiä itseään burn-outin partaalle, kun siitä saatu taloudellinen hyöty kuitenkin menee omistajille ja bonuksina johtajille? (Kuitenkin moni työntekijä rehkii itsensä burn-outin partaalle kaikesta huolimatta.) Tai miksi olla lojaali yritykselle, joka ei kuitenkaan tiukan paikan tullen ole lojaali työntekijöilleen? (Siitä huolimatta moni työntekijä on erittäin lojaali yrityselle.)

Jos johtajaa haluaa saada työntekijöistä samalla panoksella (=nostamatta palkkoja tai lanseeraamatta uusia rahallisia palkintoja) enemmän irti, niin minun mielestä ihmisiä pitäisi johtaa torumisen, kontrolloinnin ja rangaistusten sijaan niin että he innostuvat työstään, kokevat saavansa arvostusta sekä luottamusta ja mahdollisuuden toteuttaa itseään. Eli katsomalla itse peiliin ja miettimällä, että miten voisin muuttaa omaa käyttäytymistäni. Ja saikutteluun liittyen, kysymällä myös itseltään, voisiko ollakin niin, että paljon sairaslomalla olevat työntekijät eivät huijaa olevansa sairaita vaan heillä on töissä niin paha olla tai kova paine, että se sairastuttaa heidät.

Ja päätän tämän paatoksen Coca Colan näemmä erittäin viisaan entisen toimitusjohtaja Bryan Dysonin puheeseen, enkä ihmettele yhtään, miksi kyseinen yritys on luonut yhden maailman tunnetuimman brändin ja tuotteen, jos sillä on tuollaisia johtajia. Eli ihan sama, mitä se Sarasvuo taas höpisee, saikutelkaa vaan jatkossakin tilanteen niin vaatiessa, sillä vaikka aikaa voi myydä, sitä ei voi ostaa takaisin.

En ole niinkään kiinnostunut lisäravinteista tai superfoodeista tällä hetkellä, koska nyt imetysaikana niitä ei oikeastaan saisi käyttääkään. Sen sijaan luonnonkosmetiikka kiinnostaa ja sieltä löytyy ihan mahtava valikoima. Tuotteista löytyy arvioita sekä iHerbin sivuilta että verkosta. Yhden tilauksen olen jo tehnyt ja toinen olisi lähdössä, mutta muutamat tuotteet, joita haluan tilata ovat loppuneet varastosta, joten odottelen että niitä taas on.

Ja uudet tilaajathan saavat iHerbista 5 dollarin alennuksen koodilla. Se jonka koodia käyttää saa provikkaa uusista asiakkaista. Esim tällä minun koodilla uusi tilaaja saa alennuksen ja koodi on  “QOF221″.

Tässä muutama “himotus” wish-listaltani: (En ole siis itse testannut, mutta näitä on kovasti kehuttu)

- Luomu Jojoba-öljy
- Keratiinia sisältävä hiustenhoitoaine
- African black soap
- Shea-vartalovoi
– Egyptian magic – “voide kaikkiin tarkoituksiin”

Katosiko senttejä vyötäröltä? Ei kadonnut. Mutta toisaalta en siihen oikein uskonutkaan. Vyötäröllä on rasvaa ja 10 minuutin päivittäinen treeni ei sitä rasvaa paljoa ehdi polttaa. Ruokavaliotahan en muuttanut ja muuta liikuntaa en lisännyt.

Mutta minusta tämä oli siitä huolimatta erinomainen vatsalihastreeni-dvd ja voin sitä kyllä suositella! Voisin sanoa, että minun kohdallani eroa ei juuri huomaa, mutta sen kyllä tuntee. Jos vyötäröllä ei olisi niin paljon läskiä niin eron kyllä todennäköisesti huomaisi. Nytkin sen ehkä huomaa hieman, että vatsa näyttää kiinteämmältä. Mutta vatsalihasten tuntuma ja kontrolli on todella paljon parempi kuin ennen. Pystyn esim vetämään vatsaa sisään ihan eri tavalla kuin ennen. Selkäkivuista tai jumituksista ei ole ollut tietoakaan.

DVD:llä on siis viisi 10 minuutin harjoitusta, mikä on erinomainen idea. 10 minuuttia on ehkä vähän, mutta se on paljon enemmän kuin ei mitään. 10 minuuttia on niin lyhyt aika, että kynnys tehdä harjoitus on matala ja jos energiaa riittää, niin voi tehdä useamman. Tässä lyhyt arvio kaikista:

1. Flat belly fast – Tämä oli ehkä suosikkini. Tässä keskitytään syviin vatsalihaksiin.

2. Pilates Perfect Abs – Tämäkin oli oikein hyvä vatsalihaksiin keskittyvä pilatesharjoitus. Myös hyvää harjoitusta syville vatsalihaksille, mitkä ovat todella tärkeät.

3. Belly Fat Blaster – Tämä oli minusta vähän lälly. Kai tämä oli olevinaan rasvanpolttojumppa vatsalihaksille, mutta ekanakaan 10 minuutissa ei kauheasti rasvaa polteta tai ainakin harjoituksen olisi pitänyt siihen tarkoitukseen olla paljon rankempi. Ja en oikein usko, että voisi tietystä paikasta polttaa rasvaa. En tätä jaksanut niin kauheasti tehdä.

4. Abs Ripper – Tässä oli sekalaisesti kaikkea. Tykkäsin, että tämä oli ihan hyvä harjoitus.

5. Six-pack Abs – Tämän harjoituksen tein vain kerran. Harjoitus on enempi pinnallisille vatsalihaksille ja tavoitteena tehdä niistä näkyvä six-pack. En pitänyt tätä niin relevanttina minulle tällä hetkellä. Mutta ihan hyvä treeni tämä on. Jatkossa voisin tehdä tätäkin, kun nyt on syvät vatsalihakset aika hyvässä kunnossa.

Tässä vielä “harjoituspäiväkirja”. Kuten näkyy alussa tein tunnollisesti vähintään yhden 10 minuutin harjoituksen päivässä, mutta loppuajasta aloin hiukka lipsua. Joko en ehtinyt tai muistanut ja tein sitten niitä “takautuvasti” useamman harjoituksen samana päivänä. Tavoite saavutettu kuitenkin siinä mielessä, että 31 päivän aikana tein 31 x 10 minuutin vatsalihasharjoitusta.

13.1. -1
14.1. – 2
15.1. – 3
16.1. – 1 ja 4
17.1. – 5
18.1. – 1 ja 2
19.1. – 2
20.1. – 1
21.1. – sairaana
22.1. – sairaana
23.1. – sairaana
24.1. – 1
25.1. – 2
26.1. – 4
27.1. – 2
28.1. – 1
29.1. – 2
30.1. – en “ehtinyt” tehdä
31.1. – en “ehtinyt” tehdä
1.2. – 1,2,3
2.2. – en “ehtinyt” tehdä
3.2. – 2,4
4.2. – 2
5.2. – 1
6.2. – en “ehtinyt” tehdä
7.2. – 1,2,3,4
8.2. – en “ehtinyt” tehdä
9.2. – 1
10.2. – en “ehtinyt” tehdä
11.2. – en “ehtinyt” tehdä
12.2. – 1,2,4

Seuraavana testissä on “10 minute solution – Pilates Perfect Body“.

Selkäni alkoi kuitenkin tulla kipeäksi vauvan kantelusta, joten päätin että nyt täytyy kiireesti tehdä jotain. Selkävaiva katosi yhdellä kotona tehdyllä pilatestreenillä, ilmeisesti siellä oli vain joku hermo jumissa tai jotain. Silloin kuitenkin tajusin, että voin treenata kotona. Vauva viihtyy hyvin lattialla minun vieressä, kun jumppaan. Tilasin neljä eri treenivideota Amazon.co.uk:sta, joita oli eniten suositeltu ja päätin testata.

Ensimmäisenä testaan “10 minute solution: Blast off belly fat” -videota. Tavoitteena tehdä vähintään yksi 10 minuutin sessio joka päivä seuraavan kuukauden ajan. Mikäli jonkun päivän treeni jää väliin pitää seuraavana päivänä tehdä 20 minuuttia jne. Aloitin eilen.

Ajattelin mitata treenin tehoa vyötärön ympärystä mittaamalla ja tällä hetkellä vyötärön ympärys kapeimmalta kohdalta on hurjat 80 senttiä. Olen ns. omenalihavamallia enkä hoikkanakaan ole kapeavyötäröinen ja kaikki ylimääräinen kertyy vyötärölle. Painoindeksi on tällä hetkellä 23,9. Painan nyt saman verran, kun tullessani raskaaksi, mutta joustamattomissa mekoissa, jotka aiemmin mahtuivat ei mene vetoketju kiinni.

Epäilen, että mahaläskistä pääsisi tehokkaammin eroon polttamalla rasvaa aerobisella harjoittelulla, mutta testataan nyt tätä. Vaikka vyötärönympärys ei pienenisikään, niin keskivartalolihakset kaipaavat vahvistusta, jotta selkä kestää vauvan kantelun.

Päivitys: Ah, nyt kun aloin kokeilla, niin en olekaan varma onko mahan jännesauma vielä kunnolla sulkeutunut, joten voi olla, että en varmaan pinnallisia vatsalihaksi vielä uskalla treenatakkaan. Mutta onneksi ensimmäinen harjoitus on syville vatsalihaksille ja toinen pilatesta. Kolmas taitaa olla rasvanpolttojumppaa, mutta pitää katsoa onko kaksi vikaa vielä sopivia minulle.

Tässä aloittelijalle tai kärsimättömälle neulojalle ohjeet super nopealle ja helpolle kaulahuiville. Ohjeet muunnettu täältä.

Lanka Polaris 2 kerää ja pyöröpuikot kokoa 12 (60cm pitkä) TAI lanka Eskimo 2 kerää ja pyöröpuikot kokoa 8 (60cm pitkä)

1. Luo pyöröpuikolle POLARIS-langalla 38 silmukkaa (tai ESKIMO-langalla 50 silmukkaa). Pyri luomaan silmukat suht löyhästi.
   
2. Lähde neulomaan ympyrää oikea – nurja – oikea – nurja jne…
3. Tee tuubista vähintään 30 cm korkea ja päättele löyhästi.

Alla oleva kuva on ruskealla Eskimo-langalla tehdystä huivista. Huivi on kuvassa laitettu takin hupun alle.

ps. Olen aina ajatellut, että liian paksua villalankaa ei ole olemassa, mutta täytyy sanoa, että Polariksen paksuisen langan neulominen isoilla puikoilla on hieman raskasta ja lopputulos on melko paksua mattoa. Tähän huiviin se nyt kuitenkin sopii ihan hyvin, vaikka alle kaipasinkin ohkasempaa huivia, kun oli avonainen takki ja ulkona tuuli kovasti.

Verkko on pullollaan kaiken maailman käsityöohjeita. Myös minä olen tässä blogissa auliisti jaellut neuleohjeita, esim lapasten ohjeet. Jos nyt laittaisin niihin “mallisuojan”, niin voisin kai väittää, että kaiken maailman lapasissa on sovellettu tekemääni ohjetta.

Olen myös itse rikollinen, sillä teen joululahjoja toisten tekemien ohjeiden avulla. Ja kyllä, niissä on lukenut “vain omaan käyttöön”. Onko se sitten niin kuin vähän sama asia, kun ne olisi varastettu? Olenhan kuitenkin kankaat maksanut itse…

Täällä Punavuoressa oli viikonloppuna “pop up -ravintoloita” kaduilla. Niissä MYYTIIN keittoja eli hankittiin taloudellista hyötyä. Liekkö olivat itse keksineet keittojensa reseptit, aijai!!