Lisäksi minua ärsyttää Twitterissä se, että joillain ihmisillä on tapana postailla hirveä määrä “hyviä linkkejä” yleensä liittyen lähinnä sosiaalisen mediaan. Ei niitä kukaan ehdi/jaksa lukea (liekkö postailijat itsekään). Olisi paljon fiksumpaa, jos ihmiset postailisivat Twitteriin näiden artikkeleiden kuningasideoita, jolloin lisätietoa halajava voisi sitten lukea ne artikkelit, joista haluavat lisätietoa. Viime aikoina tuntuu muutenkin, että sosiaalisen median asiantuntijoita on aivan liikaa ja sosiaalisesta mediasta löytyy aivan liikaa tietoa. Kaipa se johtuu siitä, että tavallaan jokainen meistä voi olla sosiaalisen median asiantuntija.

Hauskinta Twitterissä on, että voin seurata päivittäin arvostamieni gurujen ajatuksia. Luin äskettäin Robin Sharman kirjan “Munkki joka myi Ferrarinsa”. Se on kenties paras elämäntaidon opas, joita olen tähän mennessä lukenut. Robin Sharma postailee ajatuksia Twitteriin päivittäin ja niitä on hienoa lukea (Robin Sharma Twitterissä). Lisäksi olen löytänyt Twitteristä myös toisen lempikirjailijani, Paulo Coelhon. Hän tosin ei ole niin aktiivinen käyttäjä kun Sharma.

Twitterissä on myös hauska lukea välillä mitä puhutaan ajankohtaisista aiheista. Esimerkiksi Jari Sillanpään paita Euroviisujen pisteiden annossa on ollut suosittu puheenaihe. Tässä on suora linkki, joka toimii vain, jos on kirjautunut Twitteriin valmiiksi. Aiheesta voi kuitenkin lukea vaikka täältä Sami Salmenkiven blogipostauksesta.

Edit: Fonecta on syystä taikka toisesta poistanut sivuiltaan tuon jakelun perumislomakkeen, niin tuo linkki ei nyt sitten enää toimi.

Kahden hervottoman paksun puheliluettelon pläjähtäminen eteisen lattialle tuntuu todella ärsyttävälle ihmisestä, joka ei koskaan tarvitse puhelinluetteloa ja jonka ovessa lukee “ei ilmaisjakelua”.

Tuttujen numerot ovat kännykässä muistissa, palvelunumerot ja eri yritysten numerot löytyvät Googlettamalla yleensä huomattavasti nopeammin kuin puhelinluetteloa pläräämällä ja jos jotain numeroa ei satu mistään muualta löytymään, niin voi soittaa vaikka 118:iin tai 0100100:aan tai 020202:seen (ja nämäkin numerot muistaa vaikka unissaankin, kiitos tehokkaan mainonnnan). Monien muiden tapaan olen siis kiikuttanut puhelinluettelot suoraan lehtienkeräykseen. Ja ollut vihainen Fonectalle järjettömästä tuhlauksesta.

Ainakin vuosi sitten tästä aiheesta oli mielestäni polemiikkia mediassa, mutta kaikesta huolimatta Fonecta jakoi puhelinluettelot tänäkin vuonna. Joku aika sitten Facebookiin syntyi ryhmä nimeltä “Palautetaan puhelinluettelot takaisin Fonectalle“. Ryhmän jäseniä kehoitetaan palauttamaan ei toivotut luettelot suoraan Fonectan osoitteeseen Tampereelle. Ryhmässä on tällä hetkellä lähes 250 jäsentä.

Liekkö puhelinluetteloista aiheutuneeseen tulvaan kyllästyneenä tai muusta yleisestä paheksunnasta johtuen Fonecta on nyt kaikessa hiljaisuudessa luonut web-lomakkeen, jonka kautta puhelinluettelojakelun voi kieltää. Facebookissa joku sanoi tämän olevan “vuoden ekoteko”.

Lomake löytyy osoitteesta:
http://www.fonecta.fi/puhelinluettelot/alueelliset_puhelinluettelot/fi_FI/eijakelua/

Palvelua pääsee tällä hetkellä käyttämään vasta suljetussa beta-versiossa. Minulla on vielä muutama kutsu jäljellä, jos jotain kiinnostaa testata.

“Jos annan sinulle dollarin ja sinä annat minulle dollarin, meillä molemmilla on edelleen yksi dollari. Jos annan sinulle idean ja sinä annat minulle idean, meillä molemmilla on kaksi ideaa.”

Mariotti, J. 2002. The Value Network. Executive Excellence. Vol. 19 Issue 7. s. 18.

Tekstiä kirjoittaessa olisi siis hyvä miettiä, mitä hakusanoja tästä aiheesta tietoa hakevat kirjoittaisivat Googleen hakusanoiksi. Sitten näitä sanoja kannattaa viljellä sekä kirjoituksessa ja varsinkin otsikossa. Varsinkin asiantuntijat käyttävät usein mielellään termejä, ammattisanastoa ja jargonia, koska se on heille luonnollista kieltä ja toisaalta myös osoitus heidän ammattitaidostaan. Viestijän tulisi kuitenkin ajatella ensisijassa yleisöään eikä itseään. Verkkotekstissä sisällön ymmärrettävyyden lisäksi erittäin tärkeäksi tekijäksi nousee siis sisällön löydettävyys. Samaa aihetta käsitellään myös Bad Pitch -blogissa tosin PR-työn näkökulmasta.

Sain myös itse äskettäin hauskan opetuksen siitä, että tällä ihan oikeasti on merkitystä. Lisäsin äskettäin tagit blogiini, joten sekin saattoi vaikuttaa asiaan. Katsokaa mitä kävijämäärille tapahtui kun tein 2.11. postauksen liittyen Hussein-nimen käyttöön Facebookissa (klikkaa kuva isommaksi, tilasto on Sitemeteristä):

Tilaisuuden ensimmäinen puhuja Ideanin Kaija Pöysti kertoi hänen ja Leenamaija Otalan pian julkaistavasta kirjasta: “Wikimanista käytäntöön – Mitä sosiaalinen media todella tarkoittaa yrityksille?” Erittäin mielenkiintoinen, tärkeä ja ajankohtainen aihe. Pöysti lupasi, että kirjan julkistustilaisuuteen pääsevät osallistumaan kaikki, sillä se julkistustilaisuus on “sosiaalisessa mediassa”. Siis milloin ja missä tarkalleen, se minulle ei selvinnyt, mutta mielenkiinnolla odotan. Varmastikin tutustumisen arvoinen teos.

Tämänkertaisen MobileMondayn toinen puhuja oli myös Ideanilta, Santtu Toivonen puhui Mobile Crowdsourcingista. Toivosen mukaan ihmiset ihmiset käyttävät internetiä matkapuhelimella ollessaan liikkeessä ja pitkästyneitä. Tuttu tilanne minullekin, esimerkiksi pidemmällä junamatkalla tapan usein aikaa surffailemalla netissä, kuitenkin lähinnä vain sellaisilla sivustoilla, joilla on olemassa kevyempi ja mininäyttöön sopiva mobiiliversio. Crowdsourcingiä käytetään varmasti jo paljon ns. perinteisessä verkossa. Esimerkiksi betaversio annetaan kenen tahansa käyttöön ja kuka tahansas voi testata sitä ja antaa siitä palautetta sen sijaan, että ohjelmaa testaisi vain ja ainoastaan yrityksen palkkaamat ohjelmistotestaajat. Toivosen mukaan crowdsourcingia voitaisiin hyödyntää myös mobiilikäytössä.

Kolmas puhuja oli Yahoo!:n Chief Scientist Mark Davis. Yahoo! näkee erittäin suuren potentiaalin mobiilissa sosiaalisessa mediassa. Davis antoi tästä hyvän esimerkin. Puhelimen osoitekirja kertoo vain ihmisen nimen ja puhelinnumeron. Se ei kerro, onko joku niin kiireinen, että ei ehdi vastaanottamaan puhelua, onko joku sairaana, viettää syntymäpäiväänsä tai on juuri saanut lapsen. Entä jos matkapuhelimen kontaktitiedot kertoisivat kuka, mitä, milloin ja missä eli esimerkiksi statustiedon, sijannin ja vaikka suunnitelmat. Vastauksena tähän Yahoo! on kehittänyt matkapuhelimille tarkoitetun One Connect -sovelluksen. Toistaiseksi sovelluksen saa ladattua vasta iPhonelle. Itse haluan kyllä ehdottomasta kokeilla, jos siitä tulee joskus versio, joka toimii minun nokialaisella.

Sosiaalisen median tulo on siis tehnyt humanistinaisista nörttejä, tai ainakin naisetkin viihtyvät nykyään hyvin tietokoneen ääressä. Tämä on mielestäni seurausta siitä, että tietokone ei ole oikeastaan enää vain tietokone. Tietokone tai nykyään yhä useammin se henkilökohtainen laptop, on ikkuna maailmaan, media, yhteydenpito väline, väline ilmaista itseään.

Uskon, että tulevaisuudessa television, radion, sanomalehtien, kännyköiden ja tietokoneiden rajat alkavat hämärtyä. Syntyy erikokoisia ja eri käyttötarkoituksiin ja -tilanteisiin erikoistuneita laitteita, joilla voi tehdä vähän kaikkea.